Mitä hääylilyönneistä voi parhaimmillaan seurata?

Marja Kontiainen profiilikuva
Kirjoittanut Marja Kontiainen

Tarina siitä, kuinka Suomen ensimmäinen hääsovellus sai alkunsa, kun insinööriaivot omistavalle miehelle antoi vapaat kädet.

Mainitsinkin jo ensimmäisessä postauksessa, että Tahtoon taustalla oli omien häiden järjestäminen. Useimmat ideat syntyvät henkilökohtaisesta tarpeesta. Niin kuin tämäkin palvelu. Tarve yksinään ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös jonkinasteista hulluutta.

Sekoamispisteensä löytänyt sulhanen?

Häihin tunnetusti liittyy kaikennäköistä pientä ja suurtakin järjettömyyttä. Ainakin jos ulkopuolelta katsotaan.

Viime vuosien kuluessa on vastaan tullut muun muassa morsian, joka hankki kolmannen hääpuvun, kun kaksi ensimmäistä eivät lopulta olleetkaan sopivia. Toinen ehti järjestelyiden edetessä vaihtaa häiden teeman muutamaan kertaan. Toki vasta siinä vaiheessa, kun edellistä teemaa varten oli jo ehditty askarrella ja hankkia kaikki koristeet. Tahtoo on yksi esimerkki hieman normaalista poikkeavasta hääylilyönnistä.

Hääkutsu - kaiken pahan alku ja juuri

Pari vuotta sitten löysimme itsemme nykyisen mieheni kanssa hääjärjestelyjen keskeltä. Silloin kaipasimme kipeästi hääsuunnitteluapuja. Kaikenlaisia artikkeleita ja neuvoja löytyi sieltä ja täältä. Mitään konkreettisia, toimivia työkaluja tai sovelluksia, ei suomalaisille hääpareille kuitenkaan ollut tarjolla. Kaikki piti tehdä itse alusta alkaen.

Ensimmäinen todellinen askel Tahtoon suuntaan otettiin, kun mieheni sai vastuulleen hääkutsumme tekemisen. Meistä kahdesta hän on ehdottomasti se, jolla on sitä niin sanottua visuaalista silmää.

Minun toteutukseni olisi ollut jotain tämän suuntaista

Muutaman viikon asiaa pohdittuaan ja hoputtelujani kuunneltuaan päädyimme yhdessä näin jälkikäteen ajateltuna ainoaan loogiseen lopputulokseen. Sen sijaan että väsäisimme ja askartelisimme mieheni suunnitelmien pohjalta perinteiset pahviset kutsut, valitsi ohjelmointia ammatikseen tekevä puolisoni kanvaasikseen verkkosivun.

Siihen saisimme ilman tilarajoituksia juuri meidän näköisen tyylin, kaiken tarpeellisen infon, valokuvia, eikä siitä edes tarvitsisi maksaa verkko-osoitetta enempää.

Jätän tästä välistä kertomatta, kuinka kauan hääkutsun tekemiseen lopulta meni. Täytyihän verkkokutsuunkin suunnitella ja kirjoittaa niin kutsutekstit kuin muotoilla hääinfo ja valita valokuvat. Perinteiseen vaihtoehtoon verrattuna säästyimme lähinnä askartelulta sekä kutsujen lähetysshowlta osoitteiden keruineen.

Pikkuinen sneak peek lopullisesta hääkutsusta

Ja koko käsi meni

Pikkusormen ajatukselle annettuamme, ei kestänyt kuitenkaan kuin hetki ja pelkän verkkokutsun sijaan päätimme hoitaa myös ilmoittautumiset kutsusivun kautta. Tässä kohtaa järjestelyt lähtivät täysin lapasesta.

Nopea ja yksinkertainen tapa olisi ollut ilmoittautumislomakkeen lisääminen hääkutsuun. Lomakkeen kautta tiedot vieraiden vastauksista olisivat tulleet sähköpostiimme. Tämä ei kuitenkaan kelvannut, kun vaihtoehtona oli rakentaa täysimittainen vieraidenhallintajärjestelmä. Meidän reilun 50 hengen häitä varten.

Kun hääparin sormet ja varpaat yhdessä riittävät (melkein) vieraiden laskemiseen, emme me olisi millään mittapuulla tarvinneet itserakennettua ohjelmaa. Vähemmälläkin olisi selvitty. Ja vähemmällä vaivalla.

Mutta olihan se upea järjestelmä! Sen ansiosta jokainen vieraamme sai heille henkilökohtaisesti osoitetut sähköpostiviestit ja hääkutsut, jotka lähetimme lopulta yhdellä napin painalluksella.

Tiukka kädevääntö siitä, kuinka monta häävierasta kumpikin kutsuu

Ohjelman ansioista pystyimme kutsujen lähetyksen jälkeen seuraamaan koko ajan, ketkä vieraista olivat käyneet kutsusivulla ja ketkä eivät. Lisäksi ilmoittautumisten tilanne oli vaivatta nähtävissä joka hetki.

Jatkuvan seurannan kohteena oli tietysti se, kuinka moni ilmoittautuneista oli sulhasen ja kuinka moni morsiamen kutsumia… Käppyrät ja tilastot eivät tunnetusti valehtele.

Joku voisi sanoa, että meni vähän yli. Enkä voisi hyvällä omallatunnolla väittää yhtään vastaan.

Istumajärjestys ja lopullinen niitti

Kulminaatiopiste taisi kuitenkin olla noin kuukausi ennen häitämme koittanut hetki, jolloin edessä oli istumajärjestyksen rustaaminen. Koodarimieheni luonto ei vain pystynyt taipumaan post it -lappujen käyttöön tai Excel-pohjalla vieraiden sijoitteluun. Ei edes, vaikka minä lupauduin vieraiden istumapaikat valkkaamaan ja suunnittelemaan.

Sen sijaan kutsu- ja vierassovelluksen lisäksi meidän pienehköjä häitä varten ohjelmoitiin oma pöytäkarttaohjelma.

Mitä jos jokainen vieras ostaisi oman paikkansa juhliin...hmmm...

Pöydät luotiin karttapohjalle muutamalla klikkauksella ja vieraat liikutettiin hiirellä omille paikoilleen. Eikä yhtään post it -lappua vahingoitettu prosessissa.

Ennen häitä, kun tuskailimme viime hetken järjestelyjen kanssa, en ollut kauhean iloinen kaikesta sulhasen ohjelmointiin kuluttamasta ajasta. Onneksi saimme kuin saimmekin lopulta kaiken valmiiksi riittävän ajoissa eli sillä kuuluisalla viimeisellä hetkellä.

Siinä sitä oltiin puolitoista vuotta sitten

Omat häät olivat jo onnistuneesti takana, ja meidän käsissä oli aihiot hääsovelluksiin. Yksi vaihtoehto olisi ollut niiden unohtaminen ja siirto roskakoriin. Lamppu syttyi onneksi ennen sitä.

Näistä työkaluista voisi olla hyötyä muillekin hääpareille.

Ehkä Suomesta löytyisi lisää hääpareja, jotka eivät innostu askartelusta. Ehkä joku muukin meidän lisäksi haluaa perinteisen hääkutsun sijaan luoda hääsivut hääjuhlaansa varten ja ottaa vieraiden ilmoittautumiset vastaan automaattisesti. Ainakin istumapaikkasovellukselle löytyisi varmasti ottajia.

Niin alkoi hääjärjestelyjen siirto nykypäivään ja Tahtoon ideointi. Tosin ensin katosimme pitkäksi venähtäneelle häämatkalle maailman ympäri.