Siviili vai kirkko, kumpi vihkiminen sopii teille?

Vihkimismuodon valinta on yksi ensimmäisistä käytännön päätöksistä, ja sillä on merkitystä myös paperityön kannalta.

Siviilivihkiminen

Siviilivihkimisen toimittaa DVV:n julkinen notaari tai käräjäoikeuden tuomari. Se on täysin tasa-arvoinen kirkollisen vihkimisen kanssa. Laillisesti mitään eroa ei ole.

Siviilivihkimisen suurin vapaus on paikka ja aika: sen voi toimittaa kotona, puistossa, ravintolassa tai muussa merkityksellisessä paikassa. DVV:n toimistolla toimistoaikaan vihkiminen on maksuton. Toimiston ulkopuolella tai toimistoajan ulkopuolella hinta on 150–250 euroa plus mahdolliset matkakulut.

Vihkimistä varten tarvitset vähintään kaksi todistajaa, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta. Todistajien ei tarvitse olla Suomen kansalaisia tai asua Suomessa.

Kirkollinen vihkiminen

Evankelis-luterilaisessa kirkossa vihkimiseen vaaditaan, että ainakin toinen puolisoista on kirkon jäsen. Molempien tulee lisäksi olla rippikoulun käyneitä. Kirkollinen vihkiminen on monelle tärkeä perinne ja tuo seremoniaan oman arvokkaan tunnelmansa.

Muistathan, että myös kirkollista vihkimistä varten tarvitaan todistus avioliiton esteiden tutkinnasta.

Sukunimen vaihtaminen avioliiton myötä

Sukunimikysymys on yllättävän iso päätös, ja vaihtoehtoja on nykyään paljon enemmän kuin ennen. Alle puolet pareista valitsee nykyisin perinteisenä pidetyn ratkaisun, jossa molemmat ottavat miehen sukunimen.

Sukunimivalinta tehdään jo DVV:n esteiden tutkintaa haettaessa, ja muutos astuu voimaan automaattisesti vihkihetkellä. Erillistä hakemusta tai lisämaksua ei tarvita.

Vaihtoehdot ovat:

• Pidetään omat nimet – kumpikin jatkaa nykyisellä sukunimellään
• Yhteinen sukunimi – molemmat ottavat toisen nykyisen sukunimen
• Yhteinen yhdistelmänimi – molemmat ottavat saman kaksiosaisen nimen, esimerkiksi Jokinen-Karhunen
• Erilliset yhdistelmänimet – kumpikin rakentaa oman yhdistelmänsä itsenäisesti
• Historiallinen sukusukunimi – valitaan sukunimeksi toisen puolison suvussa viimeisen viiden sukupolven aikana käytetty nimi

Jos harkitsette kuudetta vaihtoehtoa eli täysin uutta, itse keksittyä sukunimeä, vaatii se erillisen hakemuksen DVV:lle ja käsittelyaika on useita kuukausia. Tähän kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin ennen häitä.

Nimenmuutoksen jälkeen on hyvä varata aikaa käytännön asioille: passi, ajokortti ja henkilökortti uusitaan poliisilla, ja lisäksi ainakin pankki, vakuutusyhtiö ja työnantaja kaipaavat ilmoituksen uudesta sukunimestä.

Avioehtosopimus: miksi ja miten?

Avioehto on edelleen aihe, joka herättää tunteita. Viime vuosina se on kuitenkin arkipäiväistynyt huomattavasti. Kyse ei ole epäluottamuksesta, vaan järkevästä suunnittelusta.

Ilman avioehtosopimusta Suomen avioliittolaki tarkoittaa, että avioliiton päättyessä, eroon tai kuolemaan, molempien omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Tätä kutsutaan avio-oikeudeksi. Monessa tilanteessa se on täysin järkevää, mutta ei aina.

Milloin avioehto on erityisen hyödyllinen?

• Toisella puolisolla on huomattavasti enemmän omaisuutta ennen avioliittoa
• Perittävä tai lahjaksi saatu omaisuus halutaan pitää omassa suvussa
• Toinen tai molemmat ovat yrittäjiä, eikä yritystoimintaa haluta vaarantaa mahdollisessa erossa
• Puoliso(i)lla on edellisestä suhteesta lapsia, joiden perintö halutaan turvata

Romanttinen avioehto

Yksi yleinen malli avioehdolle on niin sanottu romanttinen avioehto, jossa avio-oikeus suljetaan pois vain erotilanteiden osalta. Kuoleman sattuessa varat jaetaan tasan. Näin suojaudutaan riitaisalta erolta, mutta puoliso ei jää tyhjin käsin toisen kuollessa.

Muotovaatimukset

Avioehtosopimus on pätevä vain, jos:

1. Se on kirjallinen, päivätty ja allekirjoitettu
2. Molemmat puolisot ovat allekirjoittaneet omakätisesti
3. Kaksi esteetöntä todistajaa (ei sukulaisia, ei puolisoita) ovat allekirjoittaneet sopimuksen
4. Sopimus on rekisteröity DVV:ssa. Ilman rekisteröintiä sopimus on lain mukaan mitätön

DVV:n rekisteröintimaksu on 87 euroa (2026). Asianajajan avulla laadittu sopimus maksaa tyypillisesti 180–300 euroa, joten kokonaiskustannukset ovat useimmiten 250–400 euron luokkaa. Yksinkertaisiin tilanteisiin löytyy myös edullisempia verkkopalveluita.

Avioehdon voi tehdä ennen häitä tai milloin tahansa avioliiton aikana. Rekisteröinti DVV:ssa kestää noin viisi viikkoa, joten jos haluat saada sen tehtyä ennen häitä, aloita ajoissa.

Käytännön aikataulu paperitöille

Hyvä nyrkkisääntö: hoida viranomaisasiat ajoissa, niin niistä ei tule ylimääräistä stressiä häihin.

6–12 kuukautta ennen:

• Mieti sukunimivaihtoehtoja – jos harkitset täysin uutta nimeä, aloita hakemus heti
• Harkitse avioehtosopimusta ja varaa aika juristille tarvittaessa
• Kirkollinen vihkiminen: ota yhteys seurakuntaan, suosituimmat viikonloput täyttyvät nopeasti

2–3 kuukautta ennen:

• Laadi ja rekisteröi avioehtosopimus DVV:ssa (käsittely n. 5 viikkoa)
• Jos toisella on ulkomainen tausta: aloita esteiden tutkintaprosessi

4–6 viikkoa ennen:

• Hae avioliiton esteiden tutkintaa DVV:lta verkossa
• Ilmoita samalla sukunimivalintasi

Häiden jälkeen:

• DVV kirjaa avioliiton ja nimenmuutoksen rekisteriin muutamassa päivässä
• Päivitä henkilöllisyysasiakirjat poliisilla sekä ilmoita pankille, vakuutusyhtiölle ja työnantajalle

Paperityöt saattavat tuntua häitä suunnitellessa sivuseikoilta, mutta ne ovat konkreettinen askel kohti yhteistä elämää. Kun ne on hoidettu ajallaan, voit keskittyä juhlapäivään täysin rauhallisin mielin.